Ylä- ja alamäkeä

Lentopallossa sattuu ja tapahtuu. Viime viikon sunnuntaina pelattiin Cupin puolivälierä Vilsbiburgissa. Oltiin kaikki todella surkeita ja hävittiin peli 3-0, viides erä 25-7! Pettymys oli kova pelin jälkeen, mutta päätettiin joukkueen kanssa parantaa seuraavaan peliin ja paljon. Viikko treenattiin (jälleen kerran) hulluna ja keskityttiin nimenomaan parantamaan meidän vastaanottoa.

Eilen pelattiin kotipeli jälleen kerran Vilsbiburgia vastaan ja hävittiin 122 peliminuutin jälkeen 3-2. Oli aivan huikea vääntö, mutta harmittavasti viides erä lössähti aivan täysin. Meillä oli omat mahdollisuutemme kolmannessa erässä, mutta muutama suora virhe vastaanotossa vei erävoiton Vilsbiburgille.
Olen todella ylpeä meidän joukkueesta. Nousimme viime viikon ahdingosta aivan upealla tavalla ja todistimme itsellemme, että jos vain jaksamme tehdä paljon töitä, niin tulos on sen mukainen.

Ensi viikon lauantaina meillä on vuoden viimeinen peli Suhlissa. Sen jälkeen pääsen viikoksi lomailemaan Suomeen! Aivan mahtavaa! Pieni tauko lentopallosta tekee ihan hyvää päälle. Jaksaa taas painaa ensi kevään uudella energialla.

Nyt on sunnuntai ja vapaapäivä. Taidan lähteä tästä kohta Kölniin katselemaan joulumarkkinoita. Hyvillä fiiliksillä ensi viikkoon! :)

Bis nächste Woche!

Noora Lotta

Tärkeä peli

Kohta on taas lähtö pitkälle pelireissulle. Huomenna pelaamme Saksan Cupin puolivälierän viime vuoden liigamestaria Vilsibiburgia vastaan. Hyvin saadaan pelata, jotta jatkopaikka saadaan napattua.
Olemme tämän viikon treenanneet erittäin kovaa! Tänään on onneksi vain kevyt puntti aamulla ja sen jälkeen istumme bussissa noin yhdeksän tuntia...

Tämän vuoden puolella meillä on enää kolme/neljä peliä riippuen miten meidän huomisessa pelissä käy. Kaikkea on tälläkin kaudella jo ehtinyt tapahtua. Polven kuntouttamista yli kolme kuukautta, paluu kentille ja joukkueen loukkaantumishuolet. Ensi vuoden puolelle meidän täytyy toivoa lisää terveyttä. Jos kaikki olisi pelikunnossa, niin meillä olisi erittäin vahva joukkue...mutta urheilu on tätä. Joukkueen kokoaminen pitää rakentaa siten, ettei pelaajat lopu heti muutaman takaiskun jälkeen kesken.

Joulu on jo pelottavan lähellä. Ei ole vielä oikein tullut sitä tiettyä joulufiilistä. Treenaamme melkein joka päivä ja pelejä on aina viikonloppuina, joten ei ole aikaa miettiä mitä tulevina viikkoina tapahtuu. En ole kumminkaan pettynyt. Lentopallo on tällä hetkellä minun ammatti ja tulevaisuudessa saan varmasti stressata moneen kertaan joululahjoista tai ruoanlaitosta.

Mukavaa joulunodotusaikaa kaikille!

Noora Lotta

Ihmeitä tapahtuu

Uskomatonta , mutta totta! Viime viikon sunnuntaina pelattiin Saksan Cupin peli ja voitettiin se jännittävien hetkien jälkeen 3-2. Olimme viidettä erää vielä häviöllä 12-4, mutta jostain saimme kaivettua esiin tarvittavaa raivoa ja hetken päästä tulostaululla komeili lukemat 16-14 meidän hyväksi. Seuraavalla kierroksella saamme vastaan viime vuoden liigamestarin Vilsibiburgin. Kaikki on mahdollista...

Huomenna matkaamme Dresdeniin ja pelaamme siellä lauantaina. Vastus on erittäin kova, mutta olemme treenanneet hyvällä asenteella ja huomattu, että jokainen joukkue on haavoittuvainen. Olemme saaneet joukkuepelimme hyvään iskuun. Saas nähdä kuin meitin käy! :)

Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Pikkujouluja emme ole joukkueen kanssa viettäneet - täytyy vissiin opettaa tavoille...hihi. Sunnuntaina olisi tarkoitus mennä Joonaksen ja Emilian kanssa Kölnin joulumarkkinoille ja nauttimaan ihanista tuoksuista ja maittavista ruoista. Nam nam!

Uuden Vuoden tulen viettämään Suomessa!!!

Halauksia!

Noora Lotta

Kolmas polvivamma

Miten samaan joukkueeseen voi tulla näin paljon loukkaantumisia? Meidän keskitorjuja Lindsay menee tänään polvitähystykseen, kierukka korjataan. Hän on pelikunnossa hyvässä tapauksessa 3-6 viikon päästä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos polvesta löydetään jotain muuta. Tiedän yhden hyvän esimerkin missä ei ihan menny niin kuin oli suunniteltu...

Kolmas polvivamma tälle kaudelle. Aivan uskomatonta! Meillä on tällä hetkellä joukkueessa todella huono tilanne. Yksi keskitorjuja...nyt tarvittais jostain apua ja äkkiä!!! Sunnuntaina meillä on Saksan Cupin peli ja vielä ei ole tietoa millä kokoonpanolla kentälle tepastellaan. Lindsayn loukkaantuminen tuli niin äkkiä (luonnollisesti), mutta onneksi hän pääsi välittömästi leikkaukseen.
Meidän nuorin pelaaja makaa tällä hetkellä sairaalassa jonkun viiruksen takia. Eli nyt koetellaan ja aika rankasti...

Täytyy vaan jaksaa pysyä positiivisena, vaikka tilanne on kieltämättä aika hurja. Onneksi meillä on vahva joukkue ja pystymme kääntämään vastoinkäymiset voitoksi. Loppukaudesta olemme aika kovia!

Saksaankin tuprutteli paljon lunta viime sunnuntaina, mutta maanantai aamuna kaikki oli jo sulanut pois. Harmi! No, onhan se tietysti aika hankalaa ajaa kesärenkailla liukkailla teillä, joten parempi siis ilman.
Viime viikon lauantaina hävittiin peli kovan taistelun jälkeen. Toivottavasti sunnuntaina hyvä syke jatkuu ja päästään Cupissa jatkoon.

Noora Lotta

Pelit kulkee

Viikot menee nopeasti eteenpäin. Joulu on jo ensi kuussa! Vietän joulun Saksassa Joonaksen kanssa kahdestaan. Meillä on jouluaattona vielä treenit ja 27. päivä peli Suhlissa. Onhan se tietysti harmi etten pääse käymään silloin Suomessa, mutta kaikkeen osaa asennoitua oikein. Eiköhän Joonas tuo kinkun Suomesta, jota voimme nauttia sitten muiden herkkujen kanssa. Yritän päästä käymään kotimaassa vuodenvaihteessa, jos vaan saamme muutaman päivän loman.

Pelit ovat kulkeneet meillä hyvin! Kaksi viimeistä peliä ollaan voitettu 3-0. Lauantaina vastaan asettuu kova Schweriner SC. Uskon, että hyvällä pelillä meillä on mahdollisuudet voittoon. Meillä on hyvä fiilis joukkueessa ja pelimme kehittyy joka viikko eteenpäin.

Joonas oli täällä viime viikolla ja sitä ennen hurjat isosiskoni. ;) Viime viikon kotipeliä oli katsomassa Omma-setä ja serkku Mikko. Mukavaa oli ja seuraavaa kertaa jo odotellessa.

Lähdenkin tästä taas treenaamaan...

Nauttikaa pakkassäistä! :)

Noora Lotta

Lehdet ovat tippuneet

Aloitin polven kuntouttamisen noin neljä kuukautta sitten. Kepeillä kävelyn jälkeen sain alkaa pikku hiljaa pyöräilemään ja sitä kautta juoksemaan. Fyssakeskuksen kuntosalilla on juoksumatto, jota käytin joka päivä monen kuukauden ajan. Juoksumatto on sijoitettu ikkunan eteen, jotta kävellessä/juostessa voi katsella ulos. Ensimmäisen kerran, kun aloin juoksemaan katselin sadan metrin päässä olevaa puuta. Puussa oli vihreät lehdet ja niitä oli paljon. Viikko viikolta seurasin kyseistä puuta ja mietiskelin mukavia asioita.
Puu oli minulle tietynlainen motivaation lähde. Halusin päästä hyvään kuntoon ennen kuin puusta tippuu kaikki lehdet. Onnistuin mielestäni hyvin! Perjantaina katselin ikkunasta viimeisen kerran ja lehtien värit olivat kellastuneet. Muutama lehti oli vielä jäljellä...

Nyt urakka on lopulta ohi. Kuntoutus on ollut äärettömän rankkaa. Minulla ei ole ollut aikaa rentoutua. Vapaa-aikaa on ollut niin vähän. Nyt voin oikeasti alkaa nauttimaan treenauksesta muiden likkojen kanssa ja pelata ihan oikeaa lentopalloa.
Onhan se tottakai haikeaa lopettaa kuntoutus. Olen työskennellyt fyssarini Evan kanssa joka päivä neljä tuntia. Me olemme olleet loistava tiimi ja olemme saaneet nauraa todella paljon. Polvi parantui nopeaa vauhtia ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä on ollut osuutta asiaan. Olen itse pysynyt suht "järjissäni" ja aina jaksanut painaa sata lasissa.

Olen nyt erittäin väsynyt. Tuntuu, että kaikki stressi on purkautunut pois. Tiistaina pelaamme seuraavan pelin kotona ja otamme siitä voiton. Numero kaksi Noora Linnarinne astelee kentälle ensimmäistä kertaa kotipelissä. Aivan mahtavaa!

Noora Lotta

Urakka on saatu päätökseen

Kolme kuukautta, yksi viikko ja kolme päivää sitten polveni tähystettiin. Eilen, 1. marraskuuta pelasin ensimmäistä kertaa operaation jälkeen!!!
Lääkäri sanoi tähystyksen jälkeen, että olisin pelikunnossa vasta kuuden kuukauden jälkeen. Olen tehnyt fyssarini kanssa valtavan määrän töitä. Asetimme tavoitteita ja onnistuimme siinä.

Eilinen peli oli erittäin tunteikas. Ennen kentälle menoa halasin fyssariani ja rupesimme molemmat itkemään. Sitä hetkeä en varmaan unohda koskaan! Peli hävittiin 3-0, mutta Stuttgart oli tällä kertaa parempi joukkue. Kolmannessa erässä taisteltiin todella hyvin, mutta hävittiin se niukasti. Olen tyytyväinen omaan peliin. Torjuntoja en saanut, mutta olen vielä aika paljon jäljessä "normaalista" pomppukunnosta. Töitä on jatkettava edelleen ja paljon!

Ensi viikko on minulle viimeinen fyssarini kanssa. Me olemme olleet aivan loistava tiimi! Valmentaja Dirk kehui meidän yhteistyötä eilen ja sanoi, että harvalla on noin toimiva "suhde". Totta joka sana! Tuntuu haikealta lähteä pois, koska olen melkein asunut fyssakeskuksessa. Haluan kumminkin olla normaali pelaaja ja treenata normaalisti!!!!!!!!!!!!!!!

Lähdenkin tästä nyt vähän palauttavalle lenkille...siistii! :)

Sohvi tulee huomenna, jipiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!

Kohta se tapahtuu...

Kauden ensimmäisen tappiopelin jälkeen olemme voittaneet kaksi seuraavaa kamppailua. Ensin Münsterissä 3-2 je eilen Sonthofenissa 3-1. Molemmat pelit olivat erittäin tiukkoja, mutta onneksi nappasimme pisteet kotiin. Pelimme taso heittelee vielä rajusti. Eilen pelasimme kolme erää aika huonosti, mutta viimeinen erä oli meidän näytöstä. Syöttö toimi hyvin ja sitä kautta saimme paljon torjuntoja.

Olen katsellut kauden kaikki pelit tähän asti katsomon puolelta, mutta ENSI VIIKON LAUANTAINA, 1 MARRASKUUTA PUEN PELIVARUSTEET PÄÄLLE!!! :) Olin jo valmistautunut pelaamaan eilen, mutta valmentaja ja fyssri päättivät, että jatkan polven kuntouttamista vielä viikon verran. Parempi ottaa varman päälle!
Matka Sonthofeniin oli erittäin pitkä. Istuimme bussissa kymmenen tuntia molempiin suuntiin. Olimme kotona neljän aikaan aamuyöstä...huh huh. Onneksi tänään on vapaapäivä ja saa lepäillä viikon rasitukset pois.

Joka viikon jälkeen tuntuu, että voiko tästä rankempaa viikkoa enää tulla. Nyt tuntuu taas siltä, että mitenköhän jaksoin tämänkin viikon puristaa. Enää kaksi viikkoa kuntoutusta ja sitten voin alkaa treenaamaan "normaalisti"!!! :) Fyssaria tulee varmasti ikävä, koska näemme päivittäin 4 tuntia...hahahaha.

Minulla ensimmäinen peli loukkaantumisen jälkeen voi olla aika tunnerikas. Valmentaja Dirk haluaa nähdä kyyneleitä kentälle mennessä, mutta ei liian paljon. ;) Olen odottanut tätä niin paljon ja ensi viikolla toiveeni toteutuu. Aivan mahtavaa!!!

Mukavaa viikkoa! Lähden tästä kattelemaan käsipalloa kavereiden kanssa...

Halauksia,

Noora Lotta

Ottaa päähän

Hävittiin lauantain peli 3-2, viides erä päättyi 16-14. Tappio harmitti viikonloppuna erittäin paljon, mutta nyt on suunnattava katseet jo seuraavaan peliin. Ensi viikon maanantaina starttaamme kauden ensimmäiseen vieraspeliin Münsteriin. Sieltä otamme pisteet!

Ottelun katsominen lauantaina oli hirveää!!! En ole ikinä jännittänyt niin paljon. Kaikki näytti niin hyvältä, mutta sitten sorruttiin omiin tyhmiin virheisiin ja vastustaja sai pisteet "ilmaiseksi".

Tämä viikko treenataan kovaa, jotta ollaan maanantaina kovassa iskussa. Lähdenkin tästä kohta taas fyssarin luo ja illalla palloharkat. 1.11 on minun tavoite, jolloin haluan pelata...tai viimeistään seuraavassa kotipelissä 11.11...:)

Mukavaa viikkoa!

Noora Lotta

Uusi tilanne

Tänään se sitten alkaa - kauden ensimmäinen peli!!! Onhan tätä jo odotettu! Valmistautumisjakso kauteen on aina pitkä ja rankka. Nyt alkaa ne tosipelit, joista haluamme voittoja. Virheitä ei enää ymmäretä, tuloksia on saatava...harjoituspeleissä kaikki nämä sai vielä anteeksi.

Uusi kausi, uudet pelaajat, uusi halli ja uusi lattia. Meillä on tällä hetkellä loistavat puitteet pelata. Toivottavasti uuteen halliin tulee paljon kannattajia, jotta saadaan mukava fiilis aikaiseksi.

Minulla kauteen valmistautuminen on ollut erilainen kuin muina vuosina. Hämeenlinnassa pelasin viisi vuotta ja pysyin aina terveenä. Nyt tilanne on toinen. Olen kumminkin kuntoutunut loistavaa vauhtia, joten toiveissa olisi, että pystyisin alkaa pelaamaan kolmen viikon kuluttua. Töitä täytyy tehdä edelleen ja paljon...mutta minähän tykkään haasteista.
Meidän nuorella yleispelaajalla on edessä polvileikkaus - ristiside- ja kierukkavamma. Ei ole helppoa...

Pitäkää peukkuja! :) "What time is it, game time HUH!!!"

Noora Lotta

"Nyt on erittäin hjyvä fiilis!"

Moi!

Lotella on kaikki hyvin! Moni on vähän epäillyt, että minulla olisi jotain huolia, mutta päinvastoin. Kaikki on erinomaisesti!!! Laskeskelin äsken minun tämän hetkistä fysio/treenituntien määrää viikossa:

Fysio (sisältäen uinti, juoksu, hypyt, jalkapuntti ja sähkö)

• 4h/päivässä, viisi kertaa viikossa = 20h yhteensä

Anja (keskivartalo+jalat+kädet, ilman painoja)

• 2h, kaksi kertaa viikossa = 4h yhteensä

Käsipuntti

• 2h, kolme kertaa viikossa = 6h yhteensä

Lenttistreenit

• 3h päivässä, 5-6 kertaa viikossa = 18h yhteensä

Yhteensä viikossa treenaan/kuntoutan polvea 48 tuntia!!!

Olen ollut viime viikkoina aika väsynyt. Rakastan urheilla ja tehdä kaikkea mahdollista, joten tämä on suorastaan ihanteellinen tilanne. Saan treenata kuin hullu ja nauttia uusista kokemuksista Saksassa.
Polvi on kuntoutunut todella hyvin. Välillä vaan tuntuu, että mikään ei riitä. Haluaisin pelaamaan ja HETI, mutta....
Mietin tällä hetkellä liikaa kauden alkamista ja mieli painuu alas, koska tiedän, että en voi vielä pelata. Onneksi minulla on ihania ihmisiä ympärillä, jotka jaksavat tukea ja kuunnella! <3

Lokakuu, aika hurjaa. Joulun vietän Saksassa ja katsotaan, jos pääsisin käymään Suomessa tammikuun alussa. Saas nährä kuin tytsyn käy...:)

Halauksia!!! Ikävä on teitä kaikkia!

Noora Lotta

Täällä ollaan taas

Ohoh, onpas aika vierähtänyt nopeasti eteenpäin sitten viime päivityksen. Totuus on, että ei ole ollut YHTÄÄN vapaata aikaa tehdä mitään muuta kuin kuntouttaa jalkaa. Meno sen kuin kiihtyy viikosta toiseen.
Tapasin leikkaavan lääkärini Helsingissä muutama viikko sitten ja palaute oli pelkkää positiivista. Parhaimmassa tapauksessa pystyisin alkaa pelaamaan jo kuukauden päästä, mutta eihän sitä koskaan voi tarkkaan sanoa. Tärkeintä on nyt tällä hetkellä, että itse olen tyytyväinen polven kuntoon - ei ole turvotusta ja kipuja ei ole ollut missään vaiheessa. :)

Tällä viikolla olen alkanut juokseamaan ja hyppimään pehmeällä alustalla. On tuntunut aika kivalta, mutta töitä on tehtävä vielä paljon, jotta vasemman jalan lihakset tulevat taas näkyviin...;)

Mitäs muuta minulle on tapahtunut...Vanajan joukkue oli viime viikon vierailemassa Leverkusenissa treenien ja pelien merkeissä. Oli mukava nähdä kavereita ja jutskailla suomeksi. Peleistä ja Salon/Ranskan turnauksesta en edes jaksa kirjoittaa...nousee vain karvat pystyyn! Tällä hetkellä tasomme on erittäin alhainen, mutta toivottavasti pian saisimme vahvistuksia joukkueeseen. Ja Lotan takaisin kehiin!!! ;)

Viikonloppuna pelaamme hollantilaista joukkuetta vastaan kaksi kertaa, joten treenaaminen jatkuu kovana. Petrattavaa on paljon, mutta uskon, että kauden edetessä pelimme paranee aika huimasti kunhan saamme vaan joukkueen kasaan.

Terkkuja Suomeen ja pitäkää huolta toisistanne! Minä nautin olostani täällä! <3

Noora Lotta

Minä kävelen sittenkin!!!

Tällä hetkellä on aivan mahtavan upeet fiilikset! Eilen kävin fyssarin luona ja sain heittää kepit nurkkaan. Nyt saan kävellä NORMAALISTI JA elää NORMAALISTI!!! Olen niin onnellinen! :)

Fyssan jälkeen menin kattomaan likkojen lenttistreenejä ja esittelin heille uuden tyylini. Kaikki oli, että TÄH!?! Noora, missä sun kepit on??? Niitä ei toivottavasti enää koskaan tarvita. Kävely tuntuu oudolta ja vasen (leikattu) jalka on erittäin heikko. Lihakset ovat kadonneet lähes kokonaan. No, nyt alkaa treenaus myös sille jalalle!

Polvi tuntuu todella hyvältä ja ihan kuin olisin saanut uusia varaosia Ellokselta tai jostain...;) Hyvältä näyttää!
Onhan se aika hassua puhua koko ajan omasta polvesta, mutta se on tällä hetkellä elämäni "tärkein" asia. Ammattini on lentopalloilija, joten kuntoon pitää päästä. Olenkin treenannut sen mukaisesti ja pitänyt muun kropan hyvässä kunnossa.

Eipä täällä muuta. Aurinko paistaa ulkona ja syksy alkaa täälläkin kohta tekemään tulojaan. Ensi viikolla tosiaan Suomeen. Ihana nähdä kaikkia tuttuja!!!
Viikonloppu minulla on vapaa ja ajattelin vähän siivoilla kämppää. On nimittäin päässyt vähän repsahtamaan jostain kumman syystä...! :)

Ihanan rentouttavaa viikonloppua!

Terveisin varakapu

Poppakonstit käyttöön

Helou,

Hip huraa, vapaa viikonloppu ja ulkona +28 astetta lämmintä!!! Aivan mahtavaa! Viikko on ollu kyllä täyttä hulinaa. Juoksen fyssalla koko ajan, treenailen omia juttuja ja kattelen likkojen harkkoja. Nyt on kieltämättä aika nuutunut olo, mutta onneksi saa pari päivää vetää henkeä.

Eilen aloin syömään "rustonkasvattaja" lääkettä. Katotaan mitä mun kehoon oikein alkaa kasvamaan...jännityksellä odotan! ;) Kaikki keinot käyttöön. Eilen kuulin kakkosjoukkueen lenttistytöltä pelkkiä positiivisia kokemuksia aineen vaikutuksesta. Ei kai se sitte mitään höpö höpöä ole!

Nyt taidan lähteä ulos nauttimaan ihanasta säästä ja jättää tietokoneen rauhaan...

Mukavaa viikonloppua!

Lotta

Timmi tyttö

Guten Tag!

Saksassa ja pienessä kylässä nimeltä Bergisch Gladbach kaikki on erinomaisesti. Aloitin eilen tekemään keskivartalo/käsipunttia. Tänään on ollut kipuja joka puolella, mutta se on vain über hienoa!!! Tietää tehneensä jotain...:)
Äsken tulin fyssalta ja treeneistä ja olo on aika kuollut. Joka soluun sattuu ja tuntuu, että lihakset on pelkkää hyytelöä. Ens kesänä Hämeenlinnan rannoilla nähdään aika timmissä kunnossa oleva tytsy - sixpack näkyy jo kilometrien päähän. Hehee, jalkoja ei sitte varmaan edes huomaa! ;)

Tyttöjen lenttistreenejä olen käynyt katsomassa melkein joka ilta. Onhan se aika kärsimystä olla itse sivussa, mutta eiköhän tämä vastoinkäyminen vahvista aika lailla. Olen ainakin huomannut sen, että lentopalloon riittää motivaatiota ja paloa. On se niin hieno laji!!!

Joukkuehenki tuntuu tälläkin kaudella olevan erittäin hyvä. Tottakai jokaisen pärstä rupeaa ärsyttämään jossain vaiheessa, mutta se on vain normaalia. Toivottavasti tämä hyvä tunne säilyy koko kauden ajan!

Joonas oli täällä viime viikonlopun ja oli erittäin mukava olla yhdessä. Kävimme Kölnissä vähän shoppailemassa, relattiin ja nautittiin vapaista. Tällä viikolla saan ehkä hyvästellä "rakkaat" tutuksi tulleet kävelykepit ja alkaa kävellä...tai sitten en...toivossa on hyvä elää.

Joukkueemme tulee Salon turnaukseen 12.-14.9. Tervetuloa katsomaan "tasokasta" lentopalloa! Minä pysyttelen vielä silloin kannustusjoukoissa!

Mukavaa viikkoa!

Noora Lotta

ps. Mamma, kävelen vielä kepeillä. En varaa painoa vasemmalle jalalle...älä huoli!

Sain treenata!!!

Uusi viikko ja uudet kujeet. Mamma lähti äsken takaisin Suomeen ja minä jään odottamaan seuraavaa "vierasta". Joonas tulee huomenna tänne ja lomailee neljä päivää. Jeeeeeeeeeeee!!! :) Mamman apu oli aivan älyttömän suuri! Sain viikon ajan keskittyä vain kuntoutukseen ja muut hommat hoiti mamma. Meillä oli erittäin hauskaa! Naurettiin vatsalihakset kipeiksi toilailuillemme. Täytyy ottaa joskus uusiksi!

Eilen sain treenata muun joukkueen mukana keskivartalolihaksia ja käsiä. Olin niin onnellinen, kun hiki lensi ja sain oikeesti tehdä jotain. Olin ihan puhki tunnin treenauksen jälkeen. En varmaan muistanu juoda kuin kerran, koska olin niin täpinöissäni. Seuraava harjoituskerta on torstaina - odotan sitä jo innolla. Päälle eilinen harjoitus oli äärettömän tärkeä!

Kepeillä köpöttelen vielä pari viikkoa ja sitten saan KÄVELLÄ normaalisti. Sen jälkeen voin ajaa autoa ja treenata monipuolisemmin. Huomenna menen lääkäriin ja polvestani otetaan nestettä pois. Iiiiiiik!

Eipä täällä muuta. Joukkuetta yritetään rakentaa ahkeraan ja toivottavasti lisää pelaajia tulee pian. Passari ja pari keskitorjujaa olis hakusessa...halukkaita? ;)

Terkkuja Suomeen!

Lotta

Mansikka- vai ananasrahka?

Guten Tag,

Viikko on mennyt nopeasti eteenpäin kuntoutuksen merkeissä. Tiistai-iltana mamma soitteli minulle ja sanoi, että olisi tulossa huomenna Saksaan. Se tuli täytenä yllätyksenä minulle! Apu on kyllä tarpeen, koska keppien kanssa on vähän hankala toimia.
Mamma on toiminut minun taxikuskina, ruoan laittajana...palvelu on ollut vähän liiankin hyvää. :) Hyvin on mennyt tähän asti- mitä nyt mamma on vaarantanut liikennettä ja eksynyt, mutta muuten kaikki on sujunut ilman ongelmia. Hehee ;)

Kuntoutus on edennyt mukavasti. Joka päivä polvi taipuu enemmän ja enemmän. Olen erittäin tyytyväinen fyssariini - minusta pidetään hyvää huolta!
Kylmää pitää laittaa polveen jatkuvasti ja RAHKAA!!! Aluksi olin, että mitä täh!?! Olen muutaman päivän kokeillut sitä ja olen erittäin positiivisesti yllättynyt. Sehän toimii! Aluksi rahka on tottakai kylmää (kelmu päällä), mutta hetken kuluttua polvi tuntuu lämpimältä. Täytyy jatkaa rahkan laittamista niin kauan kuin se tehoaa!

Mukavaa viikonloppua Suomeen!

Noora

Reha-Training

Hallo!

Täällä sitä ollaan, Saksa ja Bergisch Gladbach. Düsseldorfin lentokentällä oli vastassa valmentaja Dirk, kakkosvalkku Zhong Yu ja joukkueenjohtaja Olaf. Oli todella ihana nähdä heitä ja tuntui siltä, että juttu jatkui siitä mihin se keväällä jäi.
Eilen maanantaina minulla alkoi kuntoutus. Minun pitää saada ensin polven liikeradat kuntoon ja nestettä pois. Tunnin jälkeen olin aivan puhki ja polvessa tuntui, että jotain on tullut tehtyä. Tänään aamulla oli vesijumppaa - kävelyä, juoksua ja pyöräilyä, aika monipuolinen tapa kuntouttaa. Kehitystä oli heti tapahtunut eilisestä. Jes! Kyllä se siitä pikku hiljaa...:)

Nyt makailen kotona ja jalka kohti kattoa. Minun pitää ottaa rauhallisesti ja välttää liikaa seisomista. Kyllähän tämä koettelee hermoja, mutta jos haluan polven hyvään kuntoon, niin on toteltava ohjeita. Hehee!

Viikko jatkuu kuntoutuksen merkeissä ja olympialaisia katsellessa. Pelikaverit ovat olleet ihania ja auttaneet minua älyttömän paljon. Ihana seura ja hyvät kaverit! :)

Viele Grüse,

Noora Lotta

Vastoinkäymiset vahvistaa...

Helou kaikille pitkästä aikaa! :)

Kesä on mennyt erittäin nopeasti ja tämän viikon sunnuntaina pitäisi suunnata nokka kohti Saksaa. Keväällä heti kauden päättymisen jälkeen aloitin maajoukkue urakan, joka oli kestoltaan 5 viikkoa. Voimme olla tyytyväisiä peleihin - rankkaa oli, mutta jotain uusia juttuja tuli taas opittua.

Viime viikolla sain kokea urheilu-urani kovimpia hetkiä. Maanantaina puntti, tiistaina juoksulenkki, keskiviikkona polvitähystys ja torstaina minulle kerrotaan, että toipuminen kestää puoli vuotta...
Puoli vuotta sitten vasen polveni alkoi oireilla ja rimpuilin treeneissä sen minkä pystyin. Kipua ei ollut missään vaiheessa, mutta välillä polvi "petti alta" ja kuului kauhea pamaus. Kauden jälkeen pystyin pelaamaan vielä maajoukkueessa, mutta sen jälkeen kipua alkoi tulla enemmän ja enemmän. Päätin siis mennä lääkäriin ennen Saksaan lähtöä. Magneetti- ja röntgenkuvista ei näkynyt mitään suurta ihmeellistä, mutta päädyttiin lääkärin kanssa silti tähystykseen. Jos sieltä löytyykin jotain...

Ajattelin, että toipuminen kestäisi pari viikkoa ja sen jälkeen pystyisin tekemään mitä tahansa. Polvi olikin pahemmin hajalla - rustopala irti ja polvilumpio ja reisiluu olivat kiinni toisissaan, joten siihen väliin jouduttiin tekemään enemmän tilaa.

Henkisesti tämä viikko on ollut ERITTÄIN RANKKA!!! Itkua, raivoa...välillä on jo hymyäkin tullut. :)
Olen päättänyt, että tulen entistä vahvempana takaisin. Kuntoutan ahkerasti (maltilla...) ja näytän itselleni, että tämä tyttöhän ei pienestä lannistu...;)

Lotan matkat maailmalla jatkuu edelleen Saksassa - yksin ja yhdellä jalalla. Kirjoittelen tapahtumista ja fiiliksistä blogiini.

Bis bald!

Noora Lotta

"This is the end"

Tänään on torstai 24.4.2008. Noin kahdeksan ja puoli kuukautta sitten pakkasimme autoamme ja odotimme jännityksellä lähtöä Saksaan. Nyt on samat fiilikset kuin tullessa tänne; odottavat ja onnelliset. Ihana tulla Suomeen ja nähdä kaikkia ihmisiä. Puhua koko ajan suomen kielellä ja syödä suomalaista ruokaa. Nam!

Henkisesti kausi on ollut suhteellisen helppo. Seura on hoitanut asiat todella hyvin ja pitäneet meistä hyvää huolta. Joukkuehenki on ollut uskomattoman hyvä ja se on auttanut meitä vaikeinakin hetkinä.
Kroppa on ollut koetuksella. Koko kausi on painettu ihan hulluna (30 h treeniä viikossa) lukuunottamatta viimeisiä harkkaviikkoja. Polvissa tuntuu, lihakset ovat väsyneet ja palautuminen treeneistä ottaa nyt enemmän aikaa kuin alkukaudesta. Ensi viikon saan vain olla ja rentoutua, mutta 5.5 alkaa täysi tykitys maajoukkueen kanssa. Huh huh...

Kolmet treenit vielä ja lauantaina kauden viimeinen peli. Siitä voitto kotiin, juhliminen päälle ja sitten kotiin. Suomi Finland, täältä tullaan! ;)

Noora Lotta

"Manchmal, aber nur manchmal haben Frauen ein kleinesbisschen Haue gern..."

Epärehellinen p***a

Tänään viettelen vapaata ja ajatukset harhailevat jo kahden viikon päähän eli siis Suomeen. Viime viikonloppuna pelattiin upeat kaksi peliä, mutta valitettavasti pinnoja ei tullut lisää. Molemmat pelit hävittiin 3-2...voimme olla kumminkin todella ylpeitä meidän asenteestamme. Pelaamme täysillä kauden loppuun asti, vaikka emme voi enää mitaleille yltää. Pääsin pelaamaan molemmissa peleissä paljon. Kivaa, että vastuuta tulee! =)

Perjantaina oli paljon suomalaisia katsomossa. Someron lentopallojoukkue oli kauden päätösreissulla Leverkusenissa ja tulivat kannustamaan meitä voittoon. Harmi ettei jaksettu loppuun asti. No, peli kumminkin loppui meidän osalta onnettomaan tuomarityöskentelyyn. Meillä oli ottelupallo, syöttö kentässä, mutta rajamies liputti yli. Päätuomari tunnusti pelin jälkeen, että ei uskaltanut vaihtaa linjamiehen liputusta. Munaton mies! Näin meillä Saksassa...ja Suomen tuomareita haukutaan...puusilmät asuukin täällä!

Tänään menen saunaan rentoutumaan ja sitten suuntaamme Joonaksen kanssa Kölniin. Käymme tutustumassa eläintarhaan ja loput rahat tuhlaamme shoppailuun. Toivottavasti löydämme jotain kivaa! :)

Nyt pitää löytyä vielä taistelutahtoa kolmeen vikaan peliin. Haluamme päättää kauden tietysti voittoon!!!

Ylä- ja alamäkeä peleissä

Ja taas sitä lähdettiin uuteen viikkoon. Eilen otimme upean 3-0 voiton Scweriner Sportclubista. Voitto oli todella tärkeä meille, koska olemme pelanneet viime aikoina aika heikosti. Me pidimme kentällä hauskaa ja noudatimme annettua taktiikkaa hyvin. Toivottavasti sama yritys ja tatsi jatkuu myös ensi viikonloppuna. Perjantaina ensin kotipeli ja sunnuntaina vieraspeli Vilsbiburgissa. Toivotaan siis lisää pisteitä...

Viikot ovat muuten menneet hyvin. Pieni haikea fiilis on, kun täytyy kohta hyvästellä monet rakkaat pelikaverit. Varsinkin kahdesta jenkkipelurista on tullut minulle erittäin hyviä ystäviä. Me pidämme aina yhtä ja hauskuutamme muita pelureita - ei lentopallon tarvitse olla aina niin vakavaa. ;) Suomeenkin tuloa odottaa tietysti paljon ja ei malta olla suunnittelematta tulevaisuutta. Uusia muutoksia on minullakin edessä ensi vuonna.

Viimeiset "vieraat" tulevat meille tällä viikolla. Paljon ei ole aikaa tehdä juttuja yhdessä, koska viikonloppu menee reissatessa. Mukava on kumminkin nähdä omaa siskoa ja Jania.

Nyt taidan lähteä tästä nukkumaan. Huomenna on vielä vapaapäivä ja aikaa huoltaa paikkoja kuntoon. Kausi on ollut raskas ja pitkä, mutta eilinen voitto toi meille lisää itsevarmuutta ja motivaatiota harjoitteluun. Täytyy nauttia kaikista hetkistä ja pelata niin hyvin kuin pystyy!

Ai niin! Vielä yksi juttu...viime viikolla koin ahaa elämyksen harjoituksissa. Tunsin olevani oikeasti passari, WAU! Toivottavasti niitä hetkiä tulee vielä paljon lisää!

Kahden tappion viikko

Ihana viikko taas takana. Rankka sellainen, mutta kaikkea kivaa on tullut tehtyä. Viikko alkoi kotipelillä Vilsbiburgia vastaan. Turpaan tuli 3-1. Parempaan tulokseen oli täydet mahdollisuudet, mutta toisen erän käsittämätön kymmenen pisteen johdon menettäminen kertoo pelistä kyllä kaiken oleellisen. Pääsin kentälle kolmannessa erässä ja toin meidät peliin mukaan huonon alun jälkeen. Neljäs erä kumminkin hävittiin ja jäätiin ilman pisteitä.
Torstaina matkattiin Suhliin ilman meidän parasta pelaajaa Karla Borgeria ja kuusikko sentteriä Brecht Gijsbertseniä. Peli oli aivan hirvittävä ja sitä ei mielellään muistelisi. Ruoka oli ainoa hyvä asia koko reissussa...;)

Huomenna olisi vastassa Dresden ja toivottavasti peliesityksemme paranevat. Oma fiilis on erittäin hyvä ja kroppa on hyvässä kunnossa. Alkukaudesta oikutellut polvi on ollut nyt parempi eli lisää vaan venyttelyä ja hoitoja. Peliaikaa on tullut koko ajan lisää. Viime pelin pelasin melkein kokonaan. Uusi sormilyönti tekniikka hioutuu pikku hiljaa myös peleihin, joten kehitystä on kai tapahtunut. Syöttökin alkaa jo näyttää syötöltä. ;) Heheh.

Ystävämme Artsi on ollut nyt meidän ilonamme neljä päivää ja matkustaa huomenna takaisin Suomeen. Ollaan pelattu paljon korttia ja eilen sain ensimmäisen voiton miehistä. Tuuletus olikin sen mukainen.
Joonaskin lähtee huomenna Suomeen viikoksi, koska hän tilastoi junnumaajoukkueen pelejä Tampesterissa. Olen siis koko viikon aivan yksin. Iiiiiiik! Mitäköhän kaikkea saan oikein häslättyä. Viime kerralla, kun olin yksin, niin sain hajotettua pesukoneen, naulakon ja suihkun. Toivottavasti nyt olen rauhallisemmin. Artsi on kyllä ollut yhtä loistava kuin minäkin. Saldona rikkoutunut lamppu ja auton sivupeili. Lasku tulee siis perässä...;)

Viikot ja pelit lähenee loppuaan Saksassa. Vielä pitäisi vähän aikaa puristaa. Mikäs täällä on ollessa, kun aurinko paistaa ja pelit kulkee (aina välillä...).

Paljon terkkuja Suomeen ja kohta nähdään!

Yhdestoista kerta toden sanoo

Huh huh. Sunnuntai päivä ja kello on nyt 14:40. Tulin juuri kotiin treeneistä+videopalaverista ja olo on väsynyt, mutta onnellinen. Yhdettoista harkat on tältä viikolta takana ja kropassa tuntuu, että jotain on tullut tehtyä. Huomenna on onneksi pelipäivä. Aamulla kevyt pallottelu ja illalla alkaa ensimmäiset pudotuspelit. Olemme viidentenä tällä hetkellä ja ylöspäin haluamme nousta pikku hiljaa. Kovia päänahkoja on otettava, jotta pysyisimme muiden mukana. Haasteita on riittävästi.

Kautta on enää jäljellä kuusi viikkoa. Uskomattoman vähän aikaa. Tuntuu, että vastahan me tulimme tänne. On jännä aloittaa pudotuspelit ilman tulos tai ulos menetelmää. Suomessa aina kevään tultua harjoittelua kevennettiin ja herkisteltiin, mutta täällä asiat on päinvastoin. Kovaa mennään koko ajan kroppaa säästelemättä. Aluksi oli vaikea palautua harjoittelusta, mutta nyt elimistö on tottunut. Olemme koneita, joiden on vaan pakko jaksaa ja jaksaa ja jaksaa...

Muutama vieras on vielä tulossa meidän luo. Voimme näyttää taas Kölnin tuomiokirkon ja shoppailla upeissa liikkeissä. Ystävät ja sukulaiset piristävät viikkoja mukavasti. Nyt taidan mennä syömään ja sen jälkeen todennäköisesti nukahdan sohvalle. Huomenna alkaa viimeinen rypistys peleissä.

Go Bayer!

Runkosarja takana

Viime viikko oli yhtä hulinaa. Reenejä paljon ja keskityttiin huolellisesti viikonlopun kahteen peliin. Perjantaina voitimme Saksan junnumaajoukkueen 3-0. Toisessa erässä otteemme herpaantui ja olimme häviöllä kuudella pisteellä. Minut vaihdettiin kentälle ja johan rupesi tapahtumaan. ;) Otin puolessatoissa erässä viisi torjuntaa!!! Jeee! Oli todella huippua pelata ja vielä onnistua. Ei ole tullut treenattua turhaan...
Lauantaina matkasimme bussilla Dresdeniin ja yövyimme hotellissa ennen sunnuntain kovaa koitosta. Runkosarjan viimeinen peli meni paremmin kuin hyvin. Voitimme viime vuoden hallitsevan mestarin suoraan 3-0. Teimme saman tempun kuin ensimmäisellä kierroksella. Heidän pelityylinsä sopii meille parhaiten, koska he pelaavat selkeää ja kovaa lentopalloa. Me saatiin 3000 tuhatta katsojaa aika hiljaiseksi omalla tempullamme. Syöttö loistava, torjunta murhaava, puolustus upeeta, passaaminen juonikasta ja hyökkäys tehokasta. Siinä oli meidän lääkkeet Dresdeniä vastaan. Ja tottakai taktiikkaa noudatettiin täydellisesti. Kiitos valmentajat siitä! =)

Tämä viikko otetaan vähän rennommin. Meillä on kolme päivää vapaata ja voimme hengähtää vähän aikaa ennen pudotuspelien alkua. Huippua pelata kymmenen kovaa peliä hyviä joukkueita vastaan. Mahtavaa! Meidän kauden vika peli on 26.4, jonka jälkeen matkaamme välittömästi Suomeen. Minulla alkaa maajoukkue leirit heti eli kova tahti jatkuu myös kotimaassa. Meillä on EM-karsinnat kesäkuun puolessavälissä, joihin tähtääme oikein kunnolla. Toivottavasti kisoihin päästään. ;)
Heinäkuussa on lomailun aika (ehkä...) ja silloin otan rennosti. Sitä hetkeä odotellessa...;)

Tänään ja huomenna on vielä treenit ja sitten koittaa vapaat. Kerran sille, HEI!!! Terkkuja lumiseen Suomeen.

Tschüss!

Hallo zusammen!

Viikot etenevät kovaa vauhtia. Pari viimeistä peliä ollaan nyt voitettu tyylikkäästi, vaikka paine on erittäin kova. Taistelemme edelleen pudotuspeli paikasta kynsin ja hampain ja vielä pitäisi jatkaa hyvää menoa. Pitää vain keskittyä peli kerrallaan ja olla ajattelematta muiden joukkueiden tuloksia. Korvien väli pitää siis olla kunnossa.

Ilmat Saksassa on nyt erittäin lämpimät. Kukat kukkii jo pikku hiljaa ja puut alkavat vihertää. Aika kummalliseltahan se tuntuu, mutta mukavaahan se vain on. Valoisuus tuo energiaa ja auttaa jaksamaan vielä enemmän ja enemmän.

Tämä viikko menee reenaillessa ja viikonloppu on vapaa. Me järjestämme lauantaina Volley Night tapahtuman sponsoreille ja kaikille faneille. Ilta sisältää tanssiesityksiä, laulua, musiikkia ja lopuksi biletämme aamuun asti. Toivottavasti tapahtumasta tulee onnistunut ja tuo meille uusia yhteistyökumppaneita. =)

Pari kuukautta kautta vielä jäljellä. Pitäisi vielä jaksaa puristaa ja nauttia kaikesta mahdollisesta. Onneksi jatkan täällä myös ensi kaudella, koska olen viihtynyt erittäin hyvin ja seura hoitaa asiat mallikkaasti. Muutenkin on helppo tulla tänne takaisin, koska paikat on tuttuja ja ystäviä on paljon.

Tsemppiä kaikille viikkoon!

Viva Colognia!

Pari viikkoa on taas kulunut eteenpäin treenien ja pelien merkeissä. Viime viikonloppuna oli vieraspeli Suhlia vastaan. Voi vain todeta, että se oli tunti turpaan ja sitten kotiin. Meillä ei ollut missään vaiheessa mitään mahdollisuuksia. Suhlin joukkue pelaa erittäin nopeaa peliä, joten se ei sopint meille ollenkaan. Itse pääsin pelaamaan paljon ja onnistuinkin mielestäni ok. Eihän peliin tietenkään voi olla tyytyväinen, jos hävitään, mutta tein sen minkä pystyin.

Tällä viikolla olemme harjoitelleet ihan sikana! Teemana on ollut vastaanotto ja minulla tottakai passaaminen. Juostua on tullut varmasti parikymmentä kilometriä ja hikipisaroita vuodatettu. Meidän uudessa punttiohjelmassa tehdään syväkyykkyjä ja sen päälle hypimme paljon. Minun vasen polvi on tullut aikas kipeäksi, mutta minkäs teet – no pain no game.

Tänään meidän kotimatsissa vastaan asettui tämänhetkinen sarjakärki Vilsbiburg. Turpaan tuli taas, mutta tällä kertaa 3-1. Kaksi ekaa erää meiltä oli aika räpeltämistä, mutta kaksi seuraavaa taisteltiin ihan hyvin. Itse en päässyt pelaamaan kuin yhden pallon ajaksi. Pelihaluja olisi ollut, mutta tällä kertaa valmentaja ei vaihtoja tehnyt. Katsomossa oli suomalaisia oikein kunnolla. Minun isä ja hänen kaverinsa tulivat viikonloppu visiitille Saksaan ja Heidi ja Tuukka Anttila tulivat seuraamaan peliä naapurikaupungista Mörsistä. Kiva yllätys ja toivottavasti me päästään Joonaksen kanssa kattomaan Tuukan pelejä jossain vaiheessa. Vapaita odotellessa...;)

Huomenna taas paluu harjoituksiin ja hakemaan uusia keitoksia ensi viikonloppua varten. Seuraavat neljä peliä on aivan pakko voittaa, jos mielimme pudotuspeleihin. Ja kyllähän me voitetaan!!!
Karnevaalit Saksassa on nyt ohi, joten meidänkin kylä rauhoittuu pikku hiljaa. On tämä hassu maa! =)

Lentopallo rules! =)

Viime viikko sujahti taas nopeasti ohi ja nyt onkin jo uusi viikko ja uudet kujeet. Treenitunteja tuli viime viikolla vähän yli kolmekymmentä. Sunnuntaina olinkin todella puhki ja saatiin onneksi pari päivää huilia. Lauantaina on kiva matkustaa Suhliin ja ottaa vuoden ensimmäinen voitto! =)

Perjantaina olimme Hallessa katsomassa lentopallon naisten olympiakarsintoja. Näimme pelit Turkki-Puola, Venäjä-Serbia ja Saksa-Hollanti. Olihan se aivan mahtavaa nähdä livenä, kun maailman parhaita pelaajia on tositoimissa. Varsinkin Venäjän peliä oli mukava nähdä. He ovat niin pitkiä, niin ulottuvia ja niin hyviä pelaamaan. Venäjän libero oli aivan uskomaton!!! Puolusti joka ikisen pallon peliin ja nosti sadanprosentin tarkkuudella. Huikeeta! Tarkkailin tietysti passareita eniten ja kaikilla joukkueilla on niin erilainen tyyli pelata. Venäjä pelaa vähän keskihyökkäystä ja kivitalon korkuista passia laitoihin, Serbian passari oli minun suosikki-peitti passisuunnat viimeiseen sekuntiin asti ja tarjoili hyökkääjille loistavia paikkoja. Minusta tulee vielä yhtä hyvä, hehe! ;)

Viikonloppuna pelasimme pari harkkapeliä Wiesbadenia vastaan. Hävittiin molemmat, mutta saimme erittäin hyvää harjoitusta. Olen myös tyytyväinen omaan peliin. Homma menee koko ajan eteenpäin. Peukalo oli tosin tiukasti teipattuna, koska keskiviikon harjoituksissa meidän yleispelaaja löi sen melkein pois paikoiltaan. Onneksi pelkästään nivel sai iskua ja olen pystynyt harjoittelemaan normaalisti.

Huomenna hommat taas salilla jatkuu. Onneksi pääsemme tositoimiin lauantaina! Jeee, lentopallo on kivaa.

Paluu arkeen

Vapaa viikonloppu on nyt ohi ja on taas aika aloittaa harjoittelu. Lihakset tuntuvat vielä vähän väsyneiltä, mutta eiköhän se kipu lähde sillä millä se on tullutkin. ;) Nukuin todella paljon viikonloppuna. Pe-la yönä 11 tuntia, la-su 12 h ja eilen yönä 10 h, nyt on siis erittäin pirteä olo.

Lähdenkin tästä kohta harkkoihin. Kaikki pelaajat ovat saapuneet lomilta, joten rankka yhteistreeni voi alkaa.

Iso rutistus kaikille ja mahtavan upeeta viikkoa!! =)

ps. Joonas tulee huomenna Saksaan. Jipppiiii! =) Enää ei tarvitse jutella itsekseen...;)

Treeni+treeni=lihaskipu

Viikko on mennyt taas vauhdilla melkein loppuun. Saksassa on ollut erittäin lämmintä, noin +10 astetta joka päivä. Aika oudoltahan se tuntuu, mutta kyllä tähänkin tottuu. Lunta on tietysti ikävä!

Koko kroppa on se verran väsynyt, että on jotain tullut tehtyä. Kymmenet harjoitukset on viiden päivän saldo ja tänään pitäisi vielä käydä vähän juoksemassa. Treenaaminen on kyllä maistunut erittäin hyvältä.
Meidän molemmat jenkkipelurit tulevat huomenna takaisin Saksaan, joten sitten voimme aloittaa yhteisharjoittelun koko joukkueen voimin.

Ensi viikolla onkin tiedossa (tottakai) harkkoja ja perjantaina lähdemme katsomaan Saksan naisten maajoukkueen olympiakarsintapeliä Hollantia vastaan. Saas nähdä toteutuuko heidän suuri unelmansa päästä kisoihin...
Viikonloppuna pelaamme Wiesbadenia vastaan pari harkkapeliä. Kovaa mennään koko viikko.

Tänään pidän muutaman pelikaverini kanssa hauskaa. Teemme yhdessä ruokaa, katsomme Suomi-Espanja peliä (Saksa kun harmittavasti tippui...) ;) ja menemme ehkä käymään Kölnissä. Kivaa! Yritän myös venytellä paikkani siihen kuntoon, että huomenna pystyn liikkumaan ilman lihaskipua. =)

Mukavaa viikonloppua!

Hyvää Uutta Vuotta Suomi!

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!!! Lomat on nyt lusittu ja on aika palata normaaleihin päivärutiineihin. Joulu oli uskomattoman ihana, kun mamma, Risto, Essi, Sohvi ja Jani saapuivat Saksaan. Heidän mukanaan tuli myös kuuden kilon kinkku, imellettyä perunalaatikkoa, lanttulaatikkoa, kalaa....;) Eli joulupöydässä oli kaikki suomalaiset herkut. Ruokaa tulikin syötyä kolmena päivänä oikein kunnolla, mutta sehän on joulun tarkoitus.

Nuoriso lähti Suomeen tapaninpäivänä, mutta mamma ja Risto jatkoivat lomaansa meidän kanssa. Me tehtiin kaikkea kivaa; tutustuttiin Kölnin kirkkoihin, käytiin kuuntelemassa jazzia, syötiin hyvin ja nautittiin kirpeistä ilmoista. Meillä oli vuoden viimeinen peli 30.12 ja vastassa oli kova kilpakumppani Hampurista. Voitettiin peli kovan ja pitkän taistelun jälkeen 3-2. Välillä me pelattiin hyvin, mutta välillä taas tuli paljon helppoja virheitä. Itse kävin pari kertaa kentällä ja yritin piristää peliämme. Kivaa oli taas pelata! =)

Uudenvuodenaattona meillä oli juhlapäivä - nimittäin kotimatka Suomeen. Joonas lähti eri lennolla kuin minä (pitkä juttu), mutta saavuimme Helsinkiin melkein samaan aikaan. Ystävämme Pertice kävi hakemassa meidät ja juhlat saivat alkaa. Viikon aikana sain nauttia kavereiden seurasta, Kausala cityn rauhallisuudesta, shoppailusta, salibandypelistä, suomalaisesta ruoasta, kahden perheen huolenpidosta ja kaikesta mahdollisesta. Koko viikko oli todella onnistunut ja sain paljon uutta energiaa loppukautta varten. Tietysti oli vaikea lähteä Suomesta pois, mutta arkeen on taas mukava palata. Eihän kautta ole jäljellä kuin kolme ja puoli kuukautta. Ja vieraslista on täyttynyt mukavasti...

Tämän päivän huikea juttu oli, kun osasin käyttää julkista liikennettä Düsseldorfin lentokentältä Bergisch Gladbachiin. Ensin käytin Sky junaa, sitten vaihdoin normaaliin junaan ja loppumatkan tulin bussilla. Taisin ostaa väärän matkalipun, mutta pääasia oli, että löysin turvallisesti kotiin. Kerran Lotalle, HEI!!! =)

Ensi viikolla on tiedossa (taas) rankkaa treeniä. Meidän seuraava peli on vasta 26.1, joten valmistautumisaikaa on riittävästi. Kevään tavoitteena on pelata pudotuspeleissä, johon pääsee kuusi parasta joukkuetta. Taistelu peliajasta jatkuu edelleen. Show must go on...