Kahden tappion viikko

Ihana viikko taas takana. Rankka sellainen, mutta kaikkea kivaa on tullut tehtyä. Viikko alkoi kotipelillä Vilsbiburgia vastaan. Turpaan tuli 3-1. Parempaan tulokseen oli täydet mahdollisuudet, mutta toisen erän käsittämätön kymmenen pisteen johdon menettäminen kertoo pelistä kyllä kaiken oleellisen. Pääsin kentälle kolmannessa erässä ja toin meidät peliin mukaan huonon alun jälkeen. Neljäs erä kumminkin hävittiin ja jäätiin ilman pisteitä.
Torstaina matkattiin Suhliin ilman meidän parasta pelaajaa Karla Borgeria ja kuusikko sentteriä Brecht Gijsbertseniä. Peli oli aivan hirvittävä ja sitä ei mielellään muistelisi. Ruoka oli ainoa hyvä asia koko reissussa...;)

Huomenna olisi vastassa Dresden ja toivottavasti peliesityksemme paranevat. Oma fiilis on erittäin hyvä ja kroppa on hyvässä kunnossa. Alkukaudesta oikutellut polvi on ollut nyt parempi eli lisää vaan venyttelyä ja hoitoja. Peliaikaa on tullut koko ajan lisää. Viime pelin pelasin melkein kokonaan. Uusi sormilyönti tekniikka hioutuu pikku hiljaa myös peleihin, joten kehitystä on kai tapahtunut. Syöttökin alkaa jo näyttää syötöltä. ;) Heheh.

Ystävämme Artsi on ollut nyt meidän ilonamme neljä päivää ja matkustaa huomenna takaisin Suomeen. Ollaan pelattu paljon korttia ja eilen sain ensimmäisen voiton miehistä. Tuuletus olikin sen mukainen.
Joonaskin lähtee huomenna Suomeen viikoksi, koska hän tilastoi junnumaajoukkueen pelejä Tampesterissa. Olen siis koko viikon aivan yksin. Iiiiiiik! Mitäköhän kaikkea saan oikein häslättyä. Viime kerralla, kun olin yksin, niin sain hajotettua pesukoneen, naulakon ja suihkun. Toivottavasti nyt olen rauhallisemmin. Artsi on kyllä ollut yhtä loistava kuin minäkin. Saldona rikkoutunut lamppu ja auton sivupeili. Lasku tulee siis perässä...;)

Viikot ja pelit lähenee loppuaan Saksassa. Vielä pitäisi vähän aikaa puristaa. Mikäs täällä on ollessa, kun aurinko paistaa ja pelit kulkee (aina välillä...).

Paljon terkkuja Suomeen ja kohta nähdään!

Yhdestoista kerta toden sanoo

Huh huh. Sunnuntai päivä ja kello on nyt 14:40. Tulin juuri kotiin treeneistä+videopalaverista ja olo on väsynyt, mutta onnellinen. Yhdettoista harkat on tältä viikolta takana ja kropassa tuntuu, että jotain on tullut tehtyä. Huomenna on onneksi pelipäivä. Aamulla kevyt pallottelu ja illalla alkaa ensimmäiset pudotuspelit. Olemme viidentenä tällä hetkellä ja ylöspäin haluamme nousta pikku hiljaa. Kovia päänahkoja on otettava, jotta pysyisimme muiden mukana. Haasteita on riittävästi.

Kautta on enää jäljellä kuusi viikkoa. Uskomattoman vähän aikaa. Tuntuu, että vastahan me tulimme tänne. On jännä aloittaa pudotuspelit ilman tulos tai ulos menetelmää. Suomessa aina kevään tultua harjoittelua kevennettiin ja herkisteltiin, mutta täällä asiat on päinvastoin. Kovaa mennään koko ajan kroppaa säästelemättä. Aluksi oli vaikea palautua harjoittelusta, mutta nyt elimistö on tottunut. Olemme koneita, joiden on vaan pakko jaksaa ja jaksaa ja jaksaa...

Muutama vieras on vielä tulossa meidän luo. Voimme näyttää taas Kölnin tuomiokirkon ja shoppailla upeissa liikkeissä. Ystävät ja sukulaiset piristävät viikkoja mukavasti. Nyt taidan mennä syömään ja sen jälkeen todennäköisesti nukahdan sohvalle. Huomenna alkaa viimeinen rypistys peleissä.

Go Bayer!

Runkosarja takana

Viime viikko oli yhtä hulinaa. Reenejä paljon ja keskityttiin huolellisesti viikonlopun kahteen peliin. Perjantaina voitimme Saksan junnumaajoukkueen 3-0. Toisessa erässä otteemme herpaantui ja olimme häviöllä kuudella pisteellä. Minut vaihdettiin kentälle ja johan rupesi tapahtumaan. ;) Otin puolessatoissa erässä viisi torjuntaa!!! Jeee! Oli todella huippua pelata ja vielä onnistua. Ei ole tullut treenattua turhaan...
Lauantaina matkasimme bussilla Dresdeniin ja yövyimme hotellissa ennen sunnuntain kovaa koitosta. Runkosarjan viimeinen peli meni paremmin kuin hyvin. Voitimme viime vuoden hallitsevan mestarin suoraan 3-0. Teimme saman tempun kuin ensimmäisellä kierroksella. Heidän pelityylinsä sopii meille parhaiten, koska he pelaavat selkeää ja kovaa lentopalloa. Me saatiin 3000 tuhatta katsojaa aika hiljaiseksi omalla tempullamme. Syöttö loistava, torjunta murhaava, puolustus upeeta, passaaminen juonikasta ja hyökkäys tehokasta. Siinä oli meidän lääkkeet Dresdeniä vastaan. Ja tottakai taktiikkaa noudatettiin täydellisesti. Kiitos valmentajat siitä! =)

Tämä viikko otetaan vähän rennommin. Meillä on kolme päivää vapaata ja voimme hengähtää vähän aikaa ennen pudotuspelien alkua. Huippua pelata kymmenen kovaa peliä hyviä joukkueita vastaan. Mahtavaa! Meidän kauden vika peli on 26.4, jonka jälkeen matkaamme välittömästi Suomeen. Minulla alkaa maajoukkue leirit heti eli kova tahti jatkuu myös kotimaassa. Meillä on EM-karsinnat kesäkuun puolessavälissä, joihin tähtääme oikein kunnolla. Toivottavasti kisoihin päästään. ;)
Heinäkuussa on lomailun aika (ehkä...) ja silloin otan rennosti. Sitä hetkeä odotellessa...;)

Tänään ja huomenna on vielä treenit ja sitten koittaa vapaat. Kerran sille, HEI!!! Terkkuja lumiseen Suomeen.

Tschüss!