Kolmas polvivamma

Miten samaan joukkueeseen voi tulla näin paljon loukkaantumisia? Meidän keskitorjuja Lindsay menee tänään polvitähystykseen, kierukka korjataan. Hän on pelikunnossa hyvässä tapauksessa 3-6 viikon päästä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos polvesta löydetään jotain muuta. Tiedän yhden hyvän esimerkin missä ei ihan menny niin kuin oli suunniteltu...

Kolmas polvivamma tälle kaudelle. Aivan uskomatonta! Meillä on tällä hetkellä joukkueessa todella huono tilanne. Yksi keskitorjuja...nyt tarvittais jostain apua ja äkkiä!!! Sunnuntaina meillä on Saksan Cupin peli ja vielä ei ole tietoa millä kokoonpanolla kentälle tepastellaan. Lindsayn loukkaantuminen tuli niin äkkiä (luonnollisesti), mutta onneksi hän pääsi välittömästi leikkaukseen.
Meidän nuorin pelaaja makaa tällä hetkellä sairaalassa jonkun viiruksen takia. Eli nyt koetellaan ja aika rankasti...

Täytyy vaan jaksaa pysyä positiivisena, vaikka tilanne on kieltämättä aika hurja. Onneksi meillä on vahva joukkue ja pystymme kääntämään vastoinkäymiset voitoksi. Loppukaudesta olemme aika kovia!

Saksaankin tuprutteli paljon lunta viime sunnuntaina, mutta maanantai aamuna kaikki oli jo sulanut pois. Harmi! No, onhan se tietysti aika hankalaa ajaa kesärenkailla liukkailla teillä, joten parempi siis ilman.
Viime viikon lauantaina hävittiin peli kovan taistelun jälkeen. Toivottavasti sunnuntaina hyvä syke jatkuu ja päästään Cupissa jatkoon.

Noora Lotta

Pelit kulkee

Viikot menee nopeasti eteenpäin. Joulu on jo ensi kuussa! Vietän joulun Saksassa Joonaksen kanssa kahdestaan. Meillä on jouluaattona vielä treenit ja 27. päivä peli Suhlissa. Onhan se tietysti harmi etten pääse käymään silloin Suomessa, mutta kaikkeen osaa asennoitua oikein. Eiköhän Joonas tuo kinkun Suomesta, jota voimme nauttia sitten muiden herkkujen kanssa. Yritän päästä käymään kotimaassa vuodenvaihteessa, jos vaan saamme muutaman päivän loman.

Pelit ovat kulkeneet meillä hyvin! Kaksi viimeistä peliä ollaan voitettu 3-0. Lauantaina vastaan asettuu kova Schweriner SC. Uskon, että hyvällä pelillä meillä on mahdollisuudet voittoon. Meillä on hyvä fiilis joukkueessa ja pelimme kehittyy joka viikko eteenpäin.

Joonas oli täällä viime viikolla ja sitä ennen hurjat isosiskoni. ;) Viime viikon kotipeliä oli katsomassa Omma-setä ja serkku Mikko. Mukavaa oli ja seuraavaa kertaa jo odotellessa.

Lähdenkin tästä taas treenaamaan...

Nauttikaa pakkassäistä! :)

Noora Lotta

Lehdet ovat tippuneet

Aloitin polven kuntouttamisen noin neljä kuukautta sitten. Kepeillä kävelyn jälkeen sain alkaa pikku hiljaa pyöräilemään ja sitä kautta juoksemaan. Fyssakeskuksen kuntosalilla on juoksumatto, jota käytin joka päivä monen kuukauden ajan. Juoksumatto on sijoitettu ikkunan eteen, jotta kävellessä/juostessa voi katsella ulos. Ensimmäisen kerran, kun aloin juoksemaan katselin sadan metrin päässä olevaa puuta. Puussa oli vihreät lehdet ja niitä oli paljon. Viikko viikolta seurasin kyseistä puuta ja mietiskelin mukavia asioita.
Puu oli minulle tietynlainen motivaation lähde. Halusin päästä hyvään kuntoon ennen kuin puusta tippuu kaikki lehdet. Onnistuin mielestäni hyvin! Perjantaina katselin ikkunasta viimeisen kerran ja lehtien värit olivat kellastuneet. Muutama lehti oli vielä jäljellä...

Nyt urakka on lopulta ohi. Kuntoutus on ollut äärettömän rankkaa. Minulla ei ole ollut aikaa rentoutua. Vapaa-aikaa on ollut niin vähän. Nyt voin oikeasti alkaa nauttimaan treenauksesta muiden likkojen kanssa ja pelata ihan oikeaa lentopalloa.
Onhan se tottakai haikeaa lopettaa kuntoutus. Olen työskennellyt fyssarini Evan kanssa joka päivä neljä tuntia. Me olemme olleet loistava tiimi ja olemme saaneet nauraa todella paljon. Polvi parantui nopeaa vauhtia ja uskon, että hyvällä yhteistyöllä on ollut osuutta asiaan. Olen itse pysynyt suht "järjissäni" ja aina jaksanut painaa sata lasissa.

Olen nyt erittäin väsynyt. Tuntuu, että kaikki stressi on purkautunut pois. Tiistaina pelaamme seuraavan pelin kotona ja otamme siitä voiton. Numero kaksi Noora Linnarinne astelee kentälle ensimmäistä kertaa kotipelissä. Aivan mahtavaa!

Noora Lotta

Urakka on saatu päätökseen

Kolme kuukautta, yksi viikko ja kolme päivää sitten polveni tähystettiin. Eilen, 1. marraskuuta pelasin ensimmäistä kertaa operaation jälkeen!!!
Lääkäri sanoi tähystyksen jälkeen, että olisin pelikunnossa vasta kuuden kuukauden jälkeen. Olen tehnyt fyssarini kanssa valtavan määrän töitä. Asetimme tavoitteita ja onnistuimme siinä.

Eilinen peli oli erittäin tunteikas. Ennen kentälle menoa halasin fyssariani ja rupesimme molemmat itkemään. Sitä hetkeä en varmaan unohda koskaan! Peli hävittiin 3-0, mutta Stuttgart oli tällä kertaa parempi joukkue. Kolmannessa erässä taisteltiin todella hyvin, mutta hävittiin se niukasti. Olen tyytyväinen omaan peliin. Torjuntoja en saanut, mutta olen vielä aika paljon jäljessä "normaalista" pomppukunnosta. Töitä on jatkettava edelleen ja paljon!

Ensi viikko on minulle viimeinen fyssarini kanssa. Me olemme olleet aivan loistava tiimi! Valmentaja Dirk kehui meidän yhteistyötä eilen ja sanoi, että harvalla on noin toimiva "suhde". Totta joka sana! Tuntuu haikealta lähteä pois, koska olen melkein asunut fyssakeskuksessa. Haluan kumminkin olla normaali pelaaja ja treenata normaalisti!!!!!!!!!!!!!!!

Lähdenkin tästä nyt vähän palauttavalle lenkille...siistii! :)

Sohvi tulee huomenna, jipiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!