Perjantaina vierailtiin Hampurissa ja hävittiin 1:3 (21:25, 25:20, 21:25, 21:25). Meillä oli täydet mahdollisuudet voittoon, mutta emme saaneet vastaanottoamme missään vaiheessa kuntoon. Sunnuntaina oli kotipeli VfB 91 Suhlia vastaan. Turpaan tuli taas 3-0 (18:25, 22:25, 18:25). Pelistä ei ole paljon kerrottavaa...
Nyt on tiistai ja VAPAAPÄIVÄ!!! Lentopallo unohdetaan hetkeksi ja nautitaan kirpeästä syyssäästä. Viikonloppuna otetaan sitten ensimmäinen voitto - nyt levätään ja ladataan uutta energiaa.
Meidän koko joukkueelle laitettiin eilen hiukset uuteen uskoon, joten voimme jatkaa kautta uudella ilmeellä. =)
Rakas ystäväni Nora tulee tänään kyläilemään. Jippiii! Mitäköhän hauskaa me keksitään...;)
tiistai 23. lokakuuta 2007
lauantai 20. lokakuuta 2007
Tiukkaa menoa
Kiirettä on pitänyt! Koko viikko on ollut täynnä ohjelmaa. Ystävämme lintubongari Arto oli kyläilemässä kuusi päivää. Meillä oli oikein hauskaa! ;) Kävimme katsomassa ykkösbundesliigan korispeliä Bonnissa (mahtava tunnelma!), tutustuimme Kölnin tuomiokirkkoon, söimme kunnon pihviaterian ja Joonas ja Arto kävi kannustamassa Suomen futispoikia Brysselissä. Sitten oli vielä meidän ensimmäinen kotipeli...hävittiin 3-2 ja viimeinen erä 18-16. Voittoa tosiaan tarjottiin, mutta ratkaisuhetkillä oltiin liian pehmeitä. Erä- ja ottelupalloa ei kannattaisi syöttää verkkoon...;( Itse en päässyt pelaamaan, joten nälkää jäi kovasti tuleviin matseihin. Ne ei ehkä tiedä vielä mihin suomalainen passari oikein pystyy. =) Minä olen muuten joukkueen mielestä grazy finnish girl...mistäköhän mahtaa johtua...;)
Pelitahti jatkuu tiiviinä. Tänään on vieraspeli Hampurissa ja sunnuntaina kotipeli Suhlia vastaan. Ensimmäinen voitto olisi kiva ottaa. Ja mehän otetaan!
Ai niin, tuli muuten outo tunne, kun Arto lähti takaisin Suomeen. Ehkä on vähän koti-ikävää...
Pelitahti jatkuu tiiviinä. Tänään on vieraspeli Hampurissa ja sunnuntaina kotipeli Suhlia vastaan. Ensimmäinen voitto olisi kiva ottaa. Ja mehän otetaan!
Ai niin, tuli muuten outo tunne, kun Arto lähti takaisin Suomeen. Ehkä on vähän koti-ikävää...
torstai 18. lokakuuta 2007
Juttuja tulossa...
Kiirettä pitää! Peliselostus tiistain pelistä on tulossa...huomenna matkaamme Hampuriin. Nyt harkkoihin...
torstai 11. lokakuuta 2007
Mukavaa matkantekoa
Reeniviikko on sujunut oikein mukavasti. Lihakset on todella jumissa, väsyttää ja nälkäkin on koko ajan - sitä se kova harjoittelu teettää...;)
Vaikka viime viikonloppuna hävisimmekin pelin, niin jotain positiivista reissusta kumminkin jäi mieleen. Nimittäin matkustaminen oli mukavaa ylellisyyttä! Meidän bussi oli futisjoukkueen vanha eli matkustusmukavuuteen oltiin todellakin panostettu.
Nahkapenkit, jotka oli aseteltu bussiin hyvin väljästi. Eli tilaa oli todellakin riittävästi! Penkkejä pystyi laittamaan melkein makuuasentoon. Penkkien edessä oli pieni pöytä, jossa pystyi pitämään omaa kannettavaa. Jos oli taas tarvetta saada jalat suoriksi, niin pöydän pystyi kääntämään sähköisesti jalkapenkiksi. Nerokasta!
Matka oli todella pitkä, joten onneksi pystyi katsomaan Kummeleita omalla kannettavalla. Pöytien vieressä oli sähköpistokkeet eli akku ei tyhjentynyt missään vaiheessa...(ja Joonas pystyi pelaamaan tietokonepelejä sen ajan, kun minä nukuin...;)
Mikro, kahvinkeitin, jääkaappi, neljä telkkaria...laitteitakin oli riittävästi. Kahdeksan tunnin matka Schweriniin ja takaisin meni aika nopeasti. Odotan seuraavaa vieraspelimatkaa jo innolla!
Ainoa ongelma matkustamisessa oli se, että peppu puutui ja musiikki ennen peliä oli kamalaa...=)
Vapaapäiviä tällä viikolla ei ole. Lauantaina ja sunnuntaina harjoitellaan omat kuviot kuntoon, koska tiistaina meillä on ensimmäinen kotipeli viime vuoden pronssijoukkuetta Wiesbadenia vastaan.
Vaikka viime viikonloppuna hävisimmekin pelin, niin jotain positiivista reissusta kumminkin jäi mieleen. Nimittäin matkustaminen oli mukavaa ylellisyyttä! Meidän bussi oli futisjoukkueen vanha eli matkustusmukavuuteen oltiin todellakin panostettu.
Nahkapenkit, jotka oli aseteltu bussiin hyvin väljästi. Eli tilaa oli todellakin riittävästi! Penkkejä pystyi laittamaan melkein makuuasentoon. Penkkien edessä oli pieni pöytä, jossa pystyi pitämään omaa kannettavaa. Jos oli taas tarvetta saada jalat suoriksi, niin pöydän pystyi kääntämään sähköisesti jalkapenkiksi. Nerokasta!
Matka oli todella pitkä, joten onneksi pystyi katsomaan Kummeleita omalla kannettavalla. Pöytien vieressä oli sähköpistokkeet eli akku ei tyhjentynyt missään vaiheessa...(ja Joonas pystyi pelaamaan tietokonepelejä sen ajan, kun minä nukuin...;)
Mikro, kahvinkeitin, jääkaappi, neljä telkkaria...laitteitakin oli riittävästi. Kahdeksan tunnin matka Schweriniin ja takaisin meni aika nopeasti. Odotan seuraavaa vieraspelimatkaa jo innolla!
Ainoa ongelma matkustamisessa oli se, että peppu puutui ja musiikki ennen peliä oli kamalaa...=)
Vapaapäiviä tällä viikolla ei ole. Lauantaina ja sunnuntaina harjoitellaan omat kuviot kuntoon, koska tiistaina meillä on ensimmäinen kotipeli viime vuoden pronssijoukkuetta Wiesbadenia vastaan.
sunnuntai 7. lokakuuta 2007
Schweriner SC-TSV Bayer 04 Leverkusen 3-1
Turpiin tuli eilen 3-1 (22-25, 25-19, 25-11, 25-21)! Ensimmäisessä erässä pelattiin "hurmiossa" ja peli kulki jokaisella osa-alueella. Vastustajan nuori passari aloitti kuusikossa, mutta joutui tekemään tilaa Saksan maajoukkueen ykköspassarille ensimmäisen erän lopussa. Vaihdon jälkeen Schwerinin peli alkoi kulkemaan ja meidän taas lopahti. Fiilis katosi, vastaanotto petti ja hyökkäys pehmeni.
Katselin peliä vaihtopenkiltä lukuunottamatta kolmannen erän loppua. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Vastustajan paras pistenainen Tina Gollan syötteli varmaan viisi ässää putkeen ja meidän selkäranka katkesi lopullisesti.
Häviäminen lievästi sanottuna ketuttaa. Toinen harmituksen aihe on HooKoon loukkaantuminen. Meinasin jo juosta kentälle ja tuoda kylmää...toivottavasti polvi tulee nopeasti kuntoon ja ensi kerralla pelataan vastakkain. Poikkeuksena se, että minä tarjoan Hokelle proteiinipatukan ja Leverkusen voittaa pelin...;)
Nyt on yli viikon tauko peleistä. Harjoittelu jatkuu kovana. Ensimmäinen kotiottelu halutaan voittaa - onhan se selvä!
Katselin peliä vaihtopenkiltä lukuunottamatta kolmannen erän loppua. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Vastustajan paras pistenainen Tina Gollan syötteli varmaan viisi ässää putkeen ja meidän selkäranka katkesi lopullisesti.
Häviäminen lievästi sanottuna ketuttaa. Toinen harmituksen aihe on HooKoon loukkaantuminen. Meinasin jo juosta kentälle ja tuoda kylmää...toivottavasti polvi tulee nopeasti kuntoon ja ensi kerralla pelataan vastakkain. Poikkeuksena se, että minä tarjoan Hokelle proteiinipatukan ja Leverkusen voittaa pelin...;)
Nyt on yli viikon tauko peleistä. Harjoittelu jatkuu kovana. Ensimmäinen kotiottelu halutaan voittaa - onhan se selvä!
keskiviikko 3. lokakuuta 2007
Lauantaina tärähtää
Hui! Lauantaina alkaisi sitten kausi ja odotan innolla tulevia pelejä. Kesäturnaukset on aina raskaita ja pitkiä, joten tosipelien makuun on kiva päästä!
Valmistautuminen on joukkueelta sujunut hyvin. Kaikki on pelikunnossa ja täynnä energiaa. Olemme nuori ja suht lyhyt joukkue, mutta lähdemme haastaamaan "isompia" joukkueita oikein kunnolla (tottakai!). Outoa olla haastajan roolissa. Vanajan Racing Clubissa paineet ja odotukset olivat aina kovia. Olihan menestystä tullut joka vuosi. Hyvin me pärjättiinkin! Neljä mestaruutta ja yksi hopea...ei huono saavutus! ;) Toivottavasti menestys jatkuu!
Saamme ensimmäisessä pelissä vastaan viime vuoden hopeajoukkueen Schweriner Sportclubin. Matkustamme pelipaikalle noin viisi tuntia. Pysähdymme matkalla tietysti syömään ja jalottelemaan, jotta olisimme hereillä heti ensimmäisestä pallosta lähtien!
Tästä se sitten taas lähtee. Tutut rutiinit: energiajuoma ennen peliä, taikasukat, Teräsbetonia ja Metallicaa, pastaa, samat lämmittelyliikkeet, pelikenkien sitominen on tehtävä huolellisesti ja sitten vaan VAMOS!!! Tuomari viheltää pilliin ja kaikki muu unohtuu. We´re gonna win!
Valmistautuminen on joukkueelta sujunut hyvin. Kaikki on pelikunnossa ja täynnä energiaa. Olemme nuori ja suht lyhyt joukkue, mutta lähdemme haastaamaan "isompia" joukkueita oikein kunnolla (tottakai!). Outoa olla haastajan roolissa. Vanajan Racing Clubissa paineet ja odotukset olivat aina kovia. Olihan menestystä tullut joka vuosi. Hyvin me pärjättiinkin! Neljä mestaruutta ja yksi hopea...ei huono saavutus! ;) Toivottavasti menestys jatkuu!
Saamme ensimmäisessä pelissä vastaan viime vuoden hopeajoukkueen Schweriner Sportclubin. Matkustamme pelipaikalle noin viisi tuntia. Pysähdymme matkalla tietysti syömään ja jalottelemaan, jotta olisimme hereillä heti ensimmäisestä pallosta lähtien!
Tästä se sitten taas lähtee. Tutut rutiinit: energiajuoma ennen peliä, taikasukat, Teräsbetonia ja Metallicaa, pastaa, samat lämmittelyliikkeet, pelikenkien sitominen on tehtävä huolellisesti ja sitten vaan VAMOS!!! Tuomari viheltää pilliin ja kaikki muu unohtuu. We´re gonna win!
maanantai 1. lokakuuta 2007
Suomi Finland
Seitsemän viikkoa olemme olleet Saksassa ja aika on mennyt todella nopeasti. Ikävä ei ole hiipinyt puseroon...ei siis ole (vielä) tarvinnut soittaa itkupuhelua mammalle. ;)
Mitä siis ulkomailla ollessa kaipaa eniten omasta rakkaasta kotimaasta?
Mitä siis ulkomailla ollessa kaipaa eniten omasta rakkaasta kotimaasta?
- salmiakki - ihana keksintö, mutta valmistetaan vain Suomessa
- irtokarkit - Candy King....sniif...
- ruisleipä- tuore ruisleipä ja maito =)
- light-tuotteet - hmmm, täällä täysin vieras käsite
- elokuvat - EI DUBATTUJA versioita, bitte!
- Ed-lemon light - energiajuomista paras
- Hämeen Sanomat/Iitinseutu - aamukahvi ja suomalainen lehti kuuluvat yhteen
- Big Brother - netti tv:n tarjoamaa palvelua ei viitsinyt maksaa (onneksi Salatut Elämät pystytään katsomaan joka päivä!!!)
Mitä Saksassa on ehkä vähän parempaa kuin Suomessa...?
- sämpylät - tuoretta aina joka paikassa
- makkara - bratwurst, sehr gut! =)
- liikennekulttuuri - ihmiset on joustavampia liikenteessä
- hintataso - välillä oikein hämmästyy
- BMW - ihana auto ja NIIN halpa
Saksa on ihan kiva maa, mutta Suomi on aina Suomi!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)